Thaimaalainen ja suomalainen saattavat lähestyä asioita eri tavalla tai käyttäytyä eri tavoin sosiaalisissa tilanteissa. Tälle sivulle olemme koonneet tilanteita, joissa kulttuuriset erot voivat aiheuttaa hämmennystä. Nämä erottelut eivät kerro koko totuutta thaimaalaisesta tai suomalaisesta kulttuurista. Silti monet tavat, omamme mukaan lukien, ovat kulttuurisidonnaisia. Listaamamme esimerkit voivat lisätä ymmärrystä tilanteissa, joissa thaimaalainen ja suomalainen kulttuuri kohtaavat.


Suomalainen huolehtii omista asioistaan yksin ja oma-aloitteisesti ja tekee niin kuin hän itse näkee parhaaksi.
Thaimaalaisen silmissä suomalainen on itsevarma ja riippumaton: hän puhuu tavoitteistaan ja tekemisistään avoimesti positiiviseen sävyyn. Thaimaalainen miettii ratkaisuja asioihin yhdessä läheistensä kanssa, ja jakaa kokemuksiaan omassa sosiaalisessa ympäristössään. Thaimaalaisella on toiminnassa lähtökohtanaan lähipiirin, ei niinkään oma etu. Tämä on lähtöisin kasvatuksesta, jossa korostetaan vanhempien kunnioittamista.


Suomalainen sanoo yleensä suoraan, mitä tarkoittaa. Suomalainen puhuu asioista ilman kiertelyä, niiden oikeilla nimillä.
Thaimaalainen ilmaisee mielipiteensä tai asiansa usein kiertoilmausten kautta. Koska thaimaalainen pyrkii kasvojen säilyttämiseen kaikissa tilanteissa, voi henkilökohtaisten asioiden suora ilmaisu tuntua hänestä loukkaavalta ja karkealta. Tämä korostuu tilanteissa, joissa ihmisiä on paljon.


Kun suomalaisella on jokin ongelma, hän puhuu siitä ja kokeilee erilaisia keinoja ongelman selvittämiseksi.
Thaimaalainen saattaa pelätä, että ongelman käsittely aiheuttaa konfliktitilanteita. Sen takia hän voi vältellä ongelman kohtaamista.


Suomalainen vaihtaa ajatuksia ja tietoa usein pienissä kuppikunnissa, työyhteisössä ja kaveripiirissään.
Thaimaalaisessa yhteisössä tieto leviää laajalle, koska asioita ei pidetä samalla tavalla yksityisinä. Jonkun henkilökohtaisesta asiasta saattaa tietää koko kylä.


Suomalaisen naamasta näkyy milloin hän on vihainen. Suomalainen ei peittele negatiivisten tunteiden ilmaisua.
Thaimaalainen ei halua toisen huomaavan hänen mielipahaansa. Sisäinen tunnetila pidetään omana tietona. Negatiivisten tunteiden näyttäminen koetaan epäkohteliaaksi, ja se voi vaikeuttaa yhteydenpitoa jatkossa.


Suomalainen ei katso myöhästelyä hyvällä. Sovitusta ajasta on pidettävä kiinni jokaisella elämän osa-alueella, niin töissä kuin vapaalla.
Thaimaalaisen aikakäsitys ei välttämättä ole yhtä täsmällinen. Jos esimerkiksi vanhemmat soittavat Thaimaasta, thaimaalainen ei keskeytä puhelua, vaan saattaa tulla sovittuun tapaamiseen myöhässä.


Suomalaisella työpaikalla esimiehen ja työntekijän suhde on yleensä tasa-arvoinen.
Thaimaalaisella työpaikalla esimies haluaa näyttää poikkeavan asemansa ja työtekijöiden odotetaan kunnioittavan häntä. Esimiestä vastaan ei sovi niskuroida, eikä työntekijän kuulu esittää eriäviä mielipiteitään esimiehelle.


Suomalaisissa juhlissa ihmiset seurustelevat pienissä ryhmissä. Juhliin saatetaan pistäytyä vapaamuotoisesti alkamisajankohdasta lähtien – kaikki vieraat eivät tule paikalle samalla kellonlyömällä.
Thaimaalaisiin juhliin kutsuttujen odotetaan tulevan paikalle samaan aikaan. Juhlissa ihmiset eivät eristäydy pieniin kuppikuntiin, vaan kaikki osallistuvat yhteiseen hauskanpitoon.


Etenkin kaupunkiympäristössä moni suomalainen kävelee tai pyöräilee lyhyitä välimatkoja mielellään.
Thaimaalainen on ylpeä autostaan ja käyttää sitä usein lyhyilläkin matkoilla. Polkupyörän selkään thaimaalainen kiipeää harvoin. Esimerkiksi polkupyörällä liikkuva poliisi onkin thaimaalaisen mielestä outo näky.


Viikonloppuisin suomalainen kaupunki hiljenee, kun suomalaiset menevät mökille tai viettävät aikaa kodin rauhassa.
Thaimaalaisesta kaupungista tulee viikonloppuisin vilkas kohtaamispaikka. Thaimaalaiset viettävät aikaa toreilla ja ostoskeskuksissa tuttaviensa seurassa.


Suomalainen lastenkasvatus on lapsilähtöistä. Vanhemmat pyrkivät ottamaan huomioon lapsen mielipiteen. Lapselta kysytään, mitä hän haluaa tehdä ja miltä hänestä tuntuu.
Thaimaassa lapsen kasvattaminen perustuu enemmän kontrolliin ja vanhempien määrittelemiin sääntöihin. Vanhempia arvostetaan, koska heillä on enemmän elämänkokemusta ja tietoa. Lapsen odotetaan esimerkiksi noudattavan vanhempien toivetta ammatinvalinnan suhteen.
Kuvat: Jonna Koski