Hormonit ovat ihmisen kehossa valmistuvia aineita. Estrogeeni ja progesteroni ovat naishormoneja. Niiden tuotanto naisen kehossa alkaa ennen ensimmäisiä kuukautisia.
Hormonit määräävät, milloin nainen voi tulla raskaaksi, koska ne säätelevät munasolun irtoamista ja kuukautiskiertoa. Hormonien väheneminen naisen ikääntyessä johtaa kuukautisten loppumiseen keskimäärin 51 vuoden iässä.
Kuukautiskierrossa naisen keho valmistautuu mahdolliseen raskauteen.
Kuukautiskierron normaali pituus on 23–35 vrk. Kuukautiskierron alussa tulevat kuukautiset. Kierron pituus lasketaan vuodon alkupäivästä seuraavan vuodon alkuun. Useimmilla naisilla kuukautiskierron pituus vaihtelee muutamasta päivästä viikkoon.
Normaali kuukautisvuodon kesto on 2–8 vrk, keskimäärin 5 päivää. Pienet hyytymät kuukautisvuodossa ovat normaaleja, varsinkin jos vuoto on runsas. Vuodon määrä voi vaihdella peräkkäisinä päivinä ja peräkkäisissä kierroissa.
Kuukautiskiertoon saattaa liittyä häiriöitä, kuten välivuotoja, runsasta vuotoa tai vuoden poisjäämistä. Lievät vuotohäiriöt ovat yleisiä eivätkä välttämättä vaadi hoitoa.
Välivuodolla tarkoitetaan kuukautisten välillä ilmaantuvaa määrältään ja kestoltaan epäsäännöllistä vuotoa.
Kun kuukautiset tulevat säännöllisesti mutta vuoto on voimakasta, kyse on runsaasta vuodosta. Runsas vuoto on hyvin tavallista 15–50-vuotiaalla naisella jossain elämän vaiheessa.
Kuukautisten puuttumisen tavallisin syy on raskaus, ja raskaustesti onkin tärkein tutkimus. Jos kyse ei ole raskaudesta, on syy kuukautisten puuttumiseen aina selvitettävä.
Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
Gynekologisessa tutkimuksessa on suositeltavaa käydä joka tapauksessa 1–3 vuoden välein ja aina, jos huomaa poikkeavia gynekologisia oireita tai alavatsavaivoja.
Yleislääkäri terveyskeskuksessa tai naistentautien erikoislääkäri, gynekologi, tekevät gynekologisen tutkimuksen. Tutkimukseen kuuluu alavatsan tunnustelu sekä gynekologinen sisätutkimus. Tarvittaessa tehdään rintojen tunnustelu.
Kuvat: Jonna Koski
